Esittely

 

Vireä Könnin kyläseura ry toimii kolmen kylän – Könni-Kiikeri-Harjunmäen – alueella Ilmajoen pohjoisosassa Ylistaron rajalla.

Kyliemme maisema vaihtelee Alajoen lakeuksista Oksivuoren rinteille, jonka näkötornista voi nähdä Ylistaron kirkolle asti.

Alueellamme on yhteensä runsas 300 asukasta ja peltopinta-alaa n. 1500 hehtaaria.

Alueemme sydän on yhteisin ponnistuksin kylän omistukseen hankittu entinen Harjunmäen koulu, joka on ristitty uudelleen Könnin kylätaloksi. Kylätalo tarjoaa oivan paikan järjestää erilaisia perhejuhlia ja kokouksia.

Viimeisin suurempi voimainponnistus oli kökällä rakennettu Harjunpakan Kesäkioski. Kioski tarjoaa ohikulkijoille mukavan levähdyspaikan ja on muodostunut kyläläisten toiseksi olohuoneeksi.

Liityminen Könnin kyläseuran jäseneksi!

Könnin kyläseura ry:n jäseniksi ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat olla kyläseuran toiminnassa jollain tavoin mukana tai vaikka vain tukea toimintaa. Kyläseura järjestää kaikenlaista tekemistä kaikille Könnin, Harjunmäen ja Kiikerinkylän asukkaille sekä muualla asuville, jo kylältä pois muuttaneille jäsenilleen.  Tervetuloa jäseneksi ja mukaan joukkoon mukavaan! 

Kyläseuran jäsenmaksuna kerätään vuosittain 10 €/perhe. Oheisilla tiedoilla voitte maksaa jäsenmaksun vuosille 2020. Kirjoittakaa maksukenttään selvästi perheenjäsenten nimet jäsenluetteloa varten. Kiitos!

Saaja: Könnin kyläseura ry
Saajan tlinumero: OmaSp FI83 4108 0010 8485 32
viesti: jäsenmaksu 2020 ja perheenjäsenten nimet
maksun määrä: 10 €

IMG_5589

Ota yhteyttä!

IMG_1855

Vaivaistenevantie

Vaivaistenneva, tai paikallisessa puhekielessä Vaivaastenneva, tunnetaan yleisesti pohjalaisella nimimuodollaan.

Vaivaistennevan alkupisteenä pidetään Herkoolia, ja sen katsotaan päättyvän Harjunpakalle. Vaivaistennevan pituus on noin kolme kilometriä, josta suoran osuus on noin 2,7 kilometriä.

Vaivaistennevan tie valmistui vuonna 1829. Tie ylittää Vaivaistennevan, joka tunnettiin tällä nimellä jo vuoden 1763 kartoissa. Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se saattaa viitata alueen vaikeakulkuisuuteen tai mahdollisesti suurten kuolonvuosien aikaan. On myös esitetty, että nimi voisi liittyä alueella kasvaneisiin kitukasvuisiin, ”vaivaisiin” koivuihin, jolloin Vaivaastenneva olisi ollut luonteva nimitys.

Tien rakentajat saivat palkakseen pienen määrän jauhoja. Valmistuttuaan Vaivaistennevantie ohitti Saarakkalanrinnantien, joka mutkitteli jokitöyrästä pitkin kylän talojen lomitse Sissilaakson kautta Harjunpakalle.

Ilmajoella on oltu aktiivisia tienrakennuksessa, sillä hyvien kulkuyhteyksien merkitys pitäjän kehitykselle ymmärrettiin varhain. Vuonna 1827 paikalliset saivat omasta pyynnöstään luvan rakentaa tien Vaivaistennevan yli. Rakennuslupa haettiin Vaasan läänin kuvernöörin Herman Henrik Wärnhjelmin kautta senaatilta.

Luvan saavuttua elokuussa 1827 järjestettiin urakkahuutokauppa. Jo saman vuoden lokakuussa tie oli pasinoitu eli pohjustettu, ojitettu ja tasoitettu. Helmikuuhun 1828 mennessä tie oli savettu, ja kesäkuun loppuun 1829 mennessä sen tuli olla täysin valmis hiekoituksineen, rumpuineen ja siltoineen.

Vaivaistennevantie liittyy osaksi Könnintien historiallista tielinjaa, joka puolestaan kuului Hämeenkankaan–Kyrönkankaan vanhaan maareittiin Hämeestä Pohjanmaalle ja edelleen Korsholman linnaan. Reitti tunnetaan asiakirjoissa jo 1400–1500-luvuilta, ja se oli aikanaan yksi tärkeimmistä sisämaan kulkuyhteyksistä Hämeen ja Pohjanmaan välillä.

Tietä käyttivät vuosisatojen aikana virkamiehet, kauppiaat, postinkulku, sotajoukot ja myös kuninkaalliset matkaseurueet. Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin Suomen-matka vuonna 1752 tunnetaan reitin varrelta muun muassa Kankaanpään Kuninkaanlähteestä ja Kurikan Kusikivestä.

Nykyisin tunnetuin paikannimin reitti kulki suunnilleen Hämeenlinna – Kangasala – Hämeenkyrö – Kankaanpää – Karvia – Kauhajoki – Kurikka – Ilmajoki – Könni – Ylistaro – Isokyrö – Korsholma/Vaasa.

Vaivaastennevantie on edelleen yksi tämän vanhan tielinjan merkittävimmistä muutoksista Ilmajoen kohdalla. Muutoin reitti noudattaa edelleen melko tarkasti jo 1600-luvulta tunnettua tielinjausta.

Alun perin Vaivaastennevantie oli melko ankea kuljettava: avoin, pitkä ja tuulinen. Tämän vuoksi Könni Kiikerin maamiesseura teki vuonna 1949 Ilmajoki-seuralle esityksen siitä, että Vaivaastennevantien molemmin puolin ryhdyttäisiin koivuistutuksiin. Tarkoituksena oli tehdä pitkästä ja yksitoikkoisesta tieosuudesta viihtyisämpi.

Ehdotus ei kuitenkaan edennyt. Niinpä vuosina 1951–1952 Könni Kiikerin maamiesseura päätti toteuttaa koivuistutukset itse kökkätyönä nimikkopuuhengessä. Istuttajat kirjattiin seuran pöytäkirjaan, ja lähes jokaiselle taimelle nimettiin oma istuttajansa. Koivuja istutettiin koko matkalle molemmin puolin tietä Harjunpakalta aina Isoluhdan viljelystielle saakka. Vielä keväällä 1953 kuolleiden taimien tilalle istutettiin uusia.

Tyrmistys oli suuri, kun eräänä kesäpäivänä vuonna 1954 Etelä-Pohjanmaan puhelinlaitoksen työntekijät oli määrätty kaatamaan kaikki tienvarsikoivut, koska ne haittasivat puhelinlinjoja. Kyläläiset ehtivät kuitenkin väliin, ja neuvottelujen tuloksena onnistuttiin pelastamaan ainakin tien toisen puolen koivut.

Könnintien perusparannuksen yhteydessä vuosina 1987–1988 puhelinlinjat kaapeloitiin maahan. Tämän jälkeen tien molemmin puolin istutettiin noin 220 uutta koivua. Alkuperäisessä tiesuunnitelmassa uusia puita ei ollut, mutta silloinen tielaitoksen tiemestari Matti Hirvilammi, joka oli kotoisin tältä kylältä, vaikutti ratkaisevasti siihen, että istutukset toteutettiin. Varsinaisen istutustyön teki Lasse Perälä Seinäjoelta vuonna 1988.

Nykyään Vaivaistennevantie koivukujineen on merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa sekä alueen asukkaille tärkeä ylpeydenaihe. Könnin Kyläseura on vuosien varrella huolehtinut puuston kunnosta talkoovoimin, karsinut kuivuneita oksia ja poistanut alaoksia näkyvyyden parantamiseksi, sillä suoralla on runsaasti peltoliittymiä.

Vuonna 2009 Vaivaastennevan tienvarressa järjestettiin suuri kökkä, jossa poistettiin villiintyneet, ylimääräiset ja rivistöstä poikkeavat puut, karsittiin koivuista alaoksia turvallisuuden parantamiseksi oeltoliittymid. Samalla saatiin huomattava määrä hakepuuta kylätalon lämmitykseen.

Kyläläisissä on herättänyt erityistä ärtymystä se, että tienhoitotöiden yhteydessä puiden juuria ja runkoja on toisinaan vaurioitettu. Tämän seurauksena osa puista on lahonnut ja jouduttu poistamaan, myös myrskytuulet on kaatanut vaurioituneita koivuja.

Vuonna 2021 Könnintielle valmistui uusi asfaltti, ja samalla kylällä heräsi ajatus koivukujan uudistamisesta. ELY-keskus suhtautui myönteisesti uusien koivujen istuttamiseen kulttuurimaisemallisista syistä. Sponsori löytyi 300 koivuntaimen hankintaan, ja istutustalkoot järjestettiin kökkätyönä 9.10.2021 klo 9 alkaen.

Talkoisiin saapui runsaasti väkeä myös naapurikylistä, ja koivut saatiin nopeasti istutettua. Vuonna 2022 tehtiin vielä uusintaistutuksia kuolleiden taimien tilalle.

Nyt uudet koivut saavat kasvaa ja vahvistua. Vanhat puut poistetaan aikanaan, kun nuoret koivut ovat kasvaneet näyttävään mittaansa.

Lähteet

  • Ilmajoen historia
  • Museoviraston RKY-aineisto: Kyrönkankaan–Hämeenkankaan historiallinen tie
  • Kankaanpään Kuninkaanlähteen historialliset tiedot
  • Kurikan Kusikiven historialliset tiedot
  • Paikalliset kylä- ja yhdistysaineistot
  • Könni Kiikerin maamiesseuran pöytäkirjat
  • Könnin Kyläseuran aineistot

Alkuperäisten koivujen istutussuunitelma ja lahjoittajat.

Pitäjänkarttaa vuodelta 1765