Esittely

 

Vireä Könnin kyläseura ry toimii kolmen kylän – Könni-Kiikeri-Harjunmäen – alueella Ilmajoen pohjoisosassa Ylistaron rajalla.

Kyliemme maisema vaihtelee Alajoen lakeuksista Oksivuoren rinteille, jonka näkötornista voi nähdä Ylistaron kirkolle asti.

Alueellamme on yhteensä runsas 300 asukasta ja peltopinta-alaa n. 1500 hehtaaria.

Alueemme sydän on yhteisin ponnistuksin kylän omistukseen hankittu entinen Harjunmäen koulu, joka on ristitty uudelleen Könnin kylätaloksi. Kylätalo tarjoaa oivan paikan järjestää erilaisia perhejuhlia ja kokouksia.

Viimeisin suurempi voimainponnistus oli kökällä rakennettu Harjunpakan Kesäkioski. Kioski tarjoaa ohikulkijoille mukavan levähdyspaikan ja on muodostunut kyläläisten toiseksi olohuoneeksi.

Liityminen Könnin kyläseuran jäseneksi!

Könnin kyläseura ry:n jäseniksi ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat olla kyläseuran toiminnassa jollain tavoin mukana tai vaikka vain tukea toimintaa. Kyläseura järjestää kaikenlaista tekemistä kaikille Könnin, Harjunmäen ja Kiikerinkylän asukkaille sekä muualla asuville, jo kylältä pois muuttaneille jäsenilleen.  Tervetuloa jäseneksi ja mukaan joukkoon mukavaan! 

Kyläseuran jäsenmaksuna kerätään vuosittain 10 €/perhe. Oheisilla tiedoilla voitte maksaa jäsenmaksun vuosille 2020. Kirjoittakaa maksukenttään selvästi perheenjäsenten nimet jäsenluetteloa varten. Kiitos!

Saaja: Könnin kyläseura ry
Saajan tlinumero: OmaSp FI83 4108 0010 8485 32
viesti: jäsenmaksu 2020 ja perheenjäsenten nimet
maksun määrä: 10 €

IMG_5589

Ota yhteyttä!

IMG_1855

Vaivaistenevantie

Vaivaistenneva tai Vaivaastenneva, paikallisessa puhekielessä käytetään paljolti pohojalaasta nimitystä Vaivaastenneva.

Vaivaistennevan alkupisteenä pidetään Herkoolia ja päättyen Harjunpakalle. Vaivaistennevan pituus on likimain 3km, josta suoran osuus on noin 2.7km.

Vaivaistenneva tienä valmistui 1829. Tie ylittää Vaivaistennevan joka ainakin vuoden 1763 kartoissa jo oli näin nimetty. Mistä itse neva sitten on saanut nimensä, ehkä nevan vaikeakulkuisuudesta tai suurista kuolonvuosista, varmaa tietoa tästä ei ole. Tien tekijät saivat palkakseen pienen määrän jauhoja. vaivaistenneva korvasi valmistuttuaan saarakkalanrinnantien, joka mukitteli jokitöyrää kylän talojen lomitse, sissilaakson kautta Harjunpakalle.

Ilmajoella on oltu aktiivisia tientekoihin jotka silminnähtävästi helpottivat pitäjän liikenneoloja. Niinpä v1827 saivat omasta pyynnöstää luvan tien rakentamiseen Vaivaistennevan yli. Lupa tien rakentamiseen anottiin Kuvernöörin kautta senaatilta. Luvan tultua pidettiin elokuussa 1827 urakkahuutokaupat. saman vuoden lokakuussa tie on pasinoitu (pohjustettu), ojitettu ja tasoitettu. Helmikuuhun 1828 mennessä tie on savettu. Kesäkuunloppuunmennessä 1829 tien on pitänyt olla valmiiksi hiekoitettu, rummut ja sillatkin kunnossa.

Vaivaistenneva on osa Könnintietä, joka taas on Ylistaron kautta vaasaan johtava vanha maantie, silloinen päätie läänin pääkaupunkiin Vaasaan.

Alunperin tie on ollut melko ankea ja tuulinen kuljettava ja Könni Kiikerin maamiesseura on Vuonna 1949 tehnyt Ilmajoki-seuralle esityksen ”että he rupeaisvat toimenpiteisiin Vaivaastennevantien molemmipuolisiin koivuistutuksiin” ja näin saataisiin tuo niin tuulinen ja yksitoikkoinen tie osuus vähän mukavammaksi.

Ehdotus ei kuitenkaan edennyt, niin 1951-52 koivuntaimet päätettiin istuttaa Könni Kiikerin maamiesseuran toimesta kökällä nimikkopuuhengessä menestyksellä, kartoittajat kirjasivat seuran pöytäkirjaan istuttajat, joita nimettiin lähes jokaiselle taimelle koko matkalle molemmin puolin alkaen harjunpakalta nevan toiseenpäähän Isoluhdan viljelystielle saakka, vielä keväällä 4/5 1953 kuolleiden taimien sijaan laitettiin uudet.

Tyrmistys olikin suuri tiellä kulkijoilla kun eräänä kesäisenä päivänä 1954 E-P:n puhelinlaitoksen miehet olivat komennettu kaatamaan kaikki koivut molemmin puolin tietä, olivathan puhelinlinjalle haitaksi. Kuitenkin kyliemme väki ehti väliin ja neuvottelemalla saatiin edes tien toisen puolen koivut jäämään pystyyn.

Könnintien perusparannuksen myötä 1987-88 puhelinlinja kaapeloitiin maahan ja tien valmistuttua uudet koivut istutettiin tien molemmin puolin,  noin 220 kpl. Alkuperäisessä tie suunnitelmassa koivuja ei ollut, mutta silloinen tielaitoksen tiemestari, Matti Hirvilammi joka oli tältä kylältä kotoisin, hoiti asian niin, että uudet koivut istutettin Vaivaistennevan molemmille puolille. Varsinaisen istutuksen toteutti Lasse Perälä Seinäjoelta 1988.

Nykyään Vaivaistenneva koivuineen on merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa ja alueen asukkaille tärkeä ja ylpeyden aihe. Könnin Kyläseura on viimeksi muutama vuosi sitten, karsinut koivuista kuivuneita oksia ja poistanut alaoksia näkyvyyden parantamiseksi, onhan suoralla melkoisen monta peltoliittymää. Parivuotta takaperin hammastenkiristelyä kyläisissä aiheutti oppitekoonen tienvarsiojien niittäjä, joka leimas niittokoneellaan suurimman osan koivuista.

Alkuperäisten koivujen istutussuunitelma ja lahjoittajat.

Pitäjänkarttaa vuodelta 1765