Könnin Kyläseura ry

Könnin maaseutunaisten järjestämä makramee ilta to 16.11 klo 18 alkaen Könnin kylätalolla. Solmitaan pienia jouluisia koristeita.

Könnin kyläseuran logokilpailu päättyi 22.10. ja kilpailutöitä tuli huimat 27 kappaletta. Raati kokoontui heti maanantaina 23.10. vaikean päätöksen äärelle ja löysi lopulta voittajan sekä muut palkittavat.

Raatiin kuuluivat Jaakko Ilkan koulun kuvataiteen opettaja Jarkko Lehtiniemi, Ilmajoki-lehden toimittaja Sari Haapala, kyläseuran kunniapuheenjohtaja Kosti Ketelä sekä kyläseuran logotiimistä Juha Iso-Tuisku ja Matti Kauhanen. Lisäksi asiantuntemustaan ja kommenttejaan antoi graafinen suunnittelija Jenna Haapaharju.

Kilpailutyöt raadille anonyymisti esitteli Aino Välkkilä.

Raati kiinnitti huomiota siihen, miten logo kuvastaa kotikyläämme. Lisäksi tärkeitä kriteereitä olivat idean yksinkertaisuus ja selkeys sekä toteutuskelpoisuus.

Täten julistan Könnin kyläseuran logokilpailun voittajan ja muut palkitut:

1. sija Tea Talvitie (500 e)
2. sija Susanna Välkkilä (S-ryhmän lahjakortti 100 e)
3. sija Oona Uusitalo (S-ryhmän lahjakortti 100 e)

Lisäksi jäljelle jääneiden kilpailijoiden kesken arvottiin kaksi S-ryhmän 50 e lahjakorttia:
Pekka Vuola
Satu-Tuulia Halkosaari

Lämpimät onnittelut Tealle ja muille palkinnon saaneille! 🎉
Virallisen logon julkistaminen ja palkintojenjako tapahtuu kylätalolla Kauneimpien joululaulujen yhteydessä 7.12. klo 18 alkaen.
Suuret kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille! 😊

Lauantaina kannattaa ehdottomasti lähteä Välkkilän pellolle ihan paikanpäälle kattomahan mitä oikeen tapahtuu. 💪👍👌🏁🇫🇮🍾✌️🏆

Kyläseuran sokkoretki lähestyy – ilmoittaudu mukaan!

Bussi lähtee Ilmajoen Matkahuollon pihasta klo 8.45 ja tulee Könnintien kautta Harjunpakalle n. 9.00 ja kiertää sen jälkeen Kiikerinkylän kautta Munakkaan. Matkalta voi nousta kyytiin (ilmoita pysäkkisi!). Huom! Bussi ei siis kierrä koko Könnin lenkkiä!
Kotiin palataan klo 18 aikoihin.

Hinta kyläseuran jäsenille 15€/aikuiset ja 10€/lapset. Maksu kyläseuran tilille FI83 4108 0010 8485 32.

Soita tai tekstaa Kaija 040 5395604.

Vielä muutama lippu vapaana Orisbergin kesäteatteri retkelle 14.6. Nopeat yhteyden otot suoraan Arille. Tälläkertaa ei yhteiskuljetusta vaan paikalle tullaan omalla autolla tai sitten polkupyörällä. Pyöräilijät lähtevät klo 16.00 kyläkioskilta lauttajärven metsätien kautta Orisbergiin. Matkaa kioskilta silloin suuntaansa noin 21km. Tie on suurimmalta osin soraa mutta hyvin ajettavissa pyörällä.

Viime kesän esitysten jälkeen saimme lukea Grand old Orisberg teoksesta tehdyn arvion Ilkka-Pohjalaisesta. Kirjoittaja on Jukka Pasanen.

Näytelmä Grand old Orisberg elävöitti historiaa
Heinäkuun lopulla olin Isonkyrön Orisbergin kartanon kirkossa ja sen pihalla katsomassa harrastajateatterinäytelmää ”Grand old Orisberg”, joka kertoi Orisbergin kartanon entisestä isäntäparista Edvard (1856–1934) ja Ingrid (1859–1948) Björkenheimistä. Näytelmä keskittyi heidän nuoruusvuosiinsa ja elämäänsä nuorena lapsiperheenä.

Näytelmä kuvasi elävöittävästi todellista historiaa. Sen lähes kaikki tapahtumat ja henkilöhahmot perustuivat todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin. Näytelmä oli myös erittäin hyvin roolitettu. Edvardin ja Ingridin muotokuvien perusteella voi todeta, että pääosien esittäjät muistuttivat ulkoisestikin historiallisia esikuviaan. Melkein saattoi kuvitella pääosissa olevan he itse, siis Edvard ja Ingrid aikakoneella nykyaikaan siirrettynä.

Näytelmän käsikirjoittaja Terhi Gröhn oli myös ottanut yhdeksi päähenkilöistä esiäitinsä Karoliinan, joka oli Orisbergin kartanon sepän tytär. Karoliina kuvattiin reippaana tyttönä, joka ei tahtonut pysyä aloillaan kartanonherra Björkenheimin pitämässä pyhäkoulussa. Orisbergin kartanonherra kun katsoi velvollisuudekseen myös työntekijöidensä ja näiden perheiden hengellisen hoitamisen, koska Orisbergin kartanoyhteisön pappi oli vähän aikaisemmin joutunut eroamaan nähtävästi taloudellisista syistä.

Orisbergin henkeen sopivasti näytelmässä tuotiin esiin kartanonherra ja teollisuusmies Edvard Björkenheimin rooli yhteiskunnallisena ja myös hengellisenä vaikuttajana. Hän oli saanut Ruotsissa agronomiksi opiskellessaan vapaakirkollisia vaikutteita ja myöhemmin hän matkusti Englantiin tutustumaan kyseisen maan hengelliseen elämään. Kaikesta huolimatta Björkenheim antoi varsinkin myöhemmällä iällään täyden arvon suomalaiselle luterilaisuudelle.

Edvard Björkenheim oli myös valtiopäivämies ja hän oli Vaasan senaatin eli Suomen laillisen hallituksen jäsenenä sotavuonna 1918. Kahdesti häntä harkittiin Vaasan läänin maaherran virkaan, mutta hän ei saanut nimitystä. Edvard ja Ingrid Björkenheimin poika Lars toimi sittemmin kahdesti puolustusministerinä.

Edvard Björkenheim oli aikansa valistuneimpia suomalaisia kartanonherroja, ellei valistunein. Tyttärensä Ruthin hän koulutti ylioppilaaksi poikiensa tavoin. Ruth esiintyi näytelmässäkin henkilöhahmona, ja pientä Ruthia esitti muutaman vuoden ikäinen reipas pikkutyttö. Aikuisena Ruth Björkenheim opiskeli maisteriksi ja avioitui Ahlströmin teollisuussuvun perijän kanssa. Jäätyään leskeksi pienten lasten kanssa Ruth avioitui niin ikään leskeksi jääneen vuorineuvos Gösta Serlachiuksen kanssa.

Näytelmässä oli koomisiakin henkilöhahmoja kuten Vaasassa kirjakauppaa pitäneet Hellmanin vanhapiikasisarukset, jotka olivat hyvää tarkoittavia, mutta hieman höpsöjä. Myös kartanon seppien pohdinta mahdollisesta vallonisukuisuudestaan oli huvittavaa, koska 1800-luvun lopun Orisbergin seppien kohdalla valloniesi-isät olivat parhaimmillaankin kuuden sukupolven takana. Ulkoiselta olemukseltaan sepät muistuttivat jo tavallisia pohjalaismiehiä ja vallonin kieli oli muuttunut eteläpohjalaiseksi murteeksi.

Hauskojen kohtien lisäksi näytelmässä oli surullisiakin kohtauksia kuten se miten Edvard ja Ingrid Björkenheimin lapsista kaksi kuoli pienenä.

Niin ikään vaikuttava kohtaus näytelmässä oli Edvard Björkenheimin englanninmatkaan liittyvä tunnetun laulajan Ira David Sankeyn esittämä englanninkielinen hengellinen laulu. Sankeyn rooliin oli todella valittu sopivan äänen omaava kaveri. Melkein saattoi kuvitella kuuntelevansa aidon Sankeyn laulua esim. silloin kun hän esiintyi Royal Albert Hallissa kuningatar Victorialle, Walesin prinssille ja Britannian pääministeri Gladstonelle.

Orisbergin luonnonkaunis ja historiaa henkivä kartanomiljöö muodosti erinomaisen pohjan historiaa elävöittävälle epookkinäytelmälle. Toivon esityksille jatkoa ensi kesänä.

Isoo kiitos kaikille istuttajille jotka olitte saapuneet Vaivaastennevalle paikkaamaan edellisen istutuksen matkaanlähtemättömät koivut. Nyt saamme varmasti taas ihailla harvinaislaatuista koivukujaamme vuosikymmeniä. Istuttajia oli ainakin Könniltä, Kiikerinkylästä, Harjunmäestä ja Munakasta. Tää on yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista parhaimmillaan. 💪👍👌vielä lopuksi erityiskiitos Matti Vallille